JOKA HUOMEN

JOKA HUOMEN

Pekonia vaaditaan,
sen kera vapaan kanan munasörsseliä;
vielä niiden lisiksi isommanpuoleinen appelsiinimötikkä.
Wiipaloituneena.

Sillä kurin - tuosta henkisesti tukevoituneena -
alkaa ymmärtämään hiljalleen vaikkapa
sen vuosien saatossa näkemänsä kauneuden sisän;
ja nyt ei puhuta jostain suloisen miniatyyrin,
minimalistisen vähäeleisistä osasista,
vaan suurten kokonaisuuksien piilevistä suloista.

Siitä mihin ihminen havahtuu vasta
kun seisoo valtavan suolaveden rannalla
sekä yhen äkin siinä äkkää,
mikä on paskojen järjestys tässä universumissa,
tästä maailman navasta katsottuna,
niiltä jalansijoilta siinä sannassa törrötettäessä.

Törmäys omaan mitättömään pienuuteensa,
versus maailmankaikkeus;
kaikkine omine paskantärkeine ajatuksineen
jonkun jumalattoman kokoisen kivipahtaan juurella.

Siinä on jotain vavisuttavaa,
jotain sellaista joka riuhtoo omahyväistä sielua
ja kaipaa lisää sianpoikasen savustettuja siivuja.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.