YÖTÖNTÄ TiFFANYLLA

YÖTÖNTÄ TiFFANYLLA

Koiruvahdin jälkeen tyvenee;
suden hetkeen saakka pieni tunturinlakijärvi
toimittaa kuvastimen virkaa.

Vesi on kristallinkirkasta soljuvaa,
tuskinpa lienee linnunpaskoja vakavampaa saastetta,
tai ihmisen aikaansaamia jäämiä siinä.

Taivas on pilvetön ylt'ympäriinsä - varjot lyhyet -
ja kun mitään maastoa korkeampaa ei ole,
sitäkään ei käytännössä kai muualla kuin,
ehken sopuleiden-, kontiaisten maassa korkeintaan.

Lapasotka narskahtelee harvakseltaan,
häähumu lienee vielä käynnissä,
kesäpaikkaa - etenkään pesäpaikkaa -
varmaankaan valittu vielä ei.
Mutta kaipa ne tuon karonkan päätteeksi poikansa
silti maailmalle saavat syksyyn mennessä.

Ainoa huligaanijoukko on vesipääskyt,
niiden remakassa päätetään kuka kenenkin ottaa,
vispilän kauppaa riettaasti kuvanottimen edessä;
hätistellä loitommalle pitää kuin huttusia kuunaan.

Kaakkurit saapuvat juuri aamiaiselle tälle Tiffanylle;
mikä kaakatuksen sietämätön onni.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.