torstai 29. joulukuuta 2016

TULVA


TULVA

Lämmin kuiskaus hämärän rajoilta,
Jäämeri siellä poskipusujaan leyhyyttää;
luode vienyt vedet parin sadan metrin taa,
kohina hiipunut suhinaksi;
vain kosteuden aistii.

Luodolla laulaa Haavruua,
suruvoitto kiertää santaisen rannan perukoita,
tutkii mutkien jokaisen onsilon ahteessa
ja kapuaa rantabulevardille sulavan lumipenkan yli.

Tuttu on laulu,
iätöntä tarinaa kertoo olemattomasta ajasta,
asioista joita oli ennen ihmisen keksimistä,
ennen jumalia,
ennen aikaa.

Helppo siihen on yhtyä ellei ole muita kuulijoita,
koirukin,
muutaman harjoitusulajamisen jälkeen rykäisee,
käy istumaan pakaroilleen,
päästää kitansa syöveristä sellaisen haiun
että räystäät käyvät parkumaan vuolaasti.

Kyynelvirrat täyttävät hulevesikaivot,
saavat meren tulvimaan maalle
ja sen ajan otuksilla on hauskaa muistellessaan.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi