POKS-TELTAN SiSÄLLÄ
Maaksi olet sinä tullut
ja sellaisena sinua katselen,
vaikka meri tuossa muuten liki,
yhä vetisillä kynsillään helmoja kourimassa;
eikä edes uhkaa lakata.
Katselen kuinka pitsireunaiset linnikot
vuoro vuoroin koristavat rantapahtaiden miehustoja;
se on erittäinkin hurmaavaa.
Suorastaan riettaan kiihottavaa
kun samaan tolaan liittää tohinan
ja suolan tuoksun.
Tuntikausia sitä saattaa maata alallaan
edellä kuvatun kaltaisessa ilmapiirissä
ja vain valastaa - oikein sielunsa pohjalta;
etenkin jyleiden kivimuurien uumenissa,
poks-teltan sisällä,
kaasusäteilijän suoman lämmön huomassa.
Ne ovat täällä taas täyttämässä itseään,
seitä ja silliä ahtavat kitoihinsa sellaista haipakkaa,
että kalastaja-rievut näkevät yöpainajaisia päivällä;
aina Huippuvuoria ja Karhusaarta myöten.
Muuten on kyllä rauhallisempaa.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi