tiistai 6. syyskuuta 2016

SAARi


SAARi

Asettumassa oleva järven pinta odotuttaa,
antaa himon yltyä ennen kyltymistään;
kuuron piiskaama vesi tasoittuu himmeäksi mataksi,
maininkien taivuttamaksi kuvastimeksi syysyöhön.

Vaikuttava kokemus,
tunnetila jauhaa väkevillä kierroksilla
kun aurinko vaipuu esi-isien maahan,
jättää oransseja hyvästejä Keskikaljamaan ehtoolle
ja luo lopulta kaiken ylle Danten punaisen helvetin.

Sitä ihastellen tuijotellessa -
suu ammollaan linnun sisään lentää -,
unohtuu tulen ahmittavaksi lisätä pölkky
tai sen paras kaveri.

Sielu pyrkii osille,
kynsii kurkunpäätä niin että ryittää,
sinnii näkimistä kyynelkanavien kautta
tulenkarvaiseen yöhön pisaroita tursuen.

Sukkela pyyhkäisy kenttäluutulla,
ettei nyyhkäisy kuulu vedenkantaman yli;
juorua naapurisaaressa oleville
aikuisten miesten tursusta.

Itse yö on hyvä - pitää kaiken omana tietonaan.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi