PASTiLLi

PASTiLLi

Hetki kuin sininen pehmeä runopunos;
ympärillä joutilaana hipsutteleva lahea kaamos
vartoomassa vielä jokusen tovin pesäpäiviään.

Syrjäsilmään takertuu keko tekoa vailla;
väkitukku lunta odottaa kyöjäämistä loitomma,
pois haittana olemasta.

Pastilli poskessa kolaa kinokseen;
hanakasti lohnii vempele,
ahmii nietosta ote tanakasti työntimissä,
valkeina piukeat rystyt.

Aikansa kutakin tolaa;
mieli pehmenee,
kilpaa makiaisen kera,
kieli hullaantuu lelettämään vaikkei kukaan kuule;
lopulta kirpakka kuori pettää.

Tervanmakuinen sisus valahtaa,
kiihottaa riettauden partaalle makunystyt,
kiskaisee lapamatoilevan sielun pystyyn;
tervaa ja savua ilman tulta.

Keho kohentuu,
kaamos ohentuu tuoksinassa heppoiseksi hämyksi,
loppu sujuu leikkiä käyden.

Oh-show-tah hoi-ne-ne