TULEN PAiKKA

TULEN PAiKKA

Pitkä päivä lähestyy lähestymistään;
on tehtävä uusi tulen paikka,
harpottava viitisenkymmentä askelta etelään,
metsästä joku askel pois esi-isien maiden suuntaan.

Siihen merkki.
Pysyvän symboli kiviympyrällä.
Kunnioituksen riitti.

Wanhan paikan hiiltä on kunnon kokkare;
säilytetty talven yli tähän tarkoitukseen,
poron konttiluuta pätkä - palanen koipinahkaa,
riekon jalka, metson sulka,
talven kuoston kyljessä roikkunut taimenen ruoto
ja kirveellä lyöty kappale hirven sarvea.

Noilla pärjää;
no tuohta ja tervasta sytöksi,
eineeksi jokunen kentällä lojuva kapula.

Tuli kiehiseen - tarjous kapulakekoon
ja kun alkaa hotkimaan,
annetaan maisteltavaksi koko haalittu reperttuaari.

Tässä on yöttömän yön tulen paikka.
Saa syntyä rikkumattomassa hiljaisuudessa;
sanoja ei tarvita.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

LÄHETÄ TÄSTÄ ystävällesi runo!