HERKiSTYS
Tuskin mikään voittaa keväässä
vastasahatun- ja pieteetillä halotun puun tuoksua
joka yhdistyy lievään moottorisahan katkuun.
No tietenkin seuraavan kevään vastaava episodi,
mutta sitä ei nyt lasketa;
se on pikemminkin itsestäänselvyys.
Lämmin lounas - kasvoja suuteleva;
puhaltamassa tien piennarta astujan rintuukseen,
kuovin huutoineen - sorsan narahduksineen.
Poissa on ahava tyyten,
oneinkin mieli herkistyy hymyyn.
Sotkaparin siipien vihellys tuo mukanaan lupauksia;
näkymän vihreistä niituista joen ranta-ahteilla,
häivähdyksen rentukoiden keltaisista kukkameristä,
kuulokuvan sirkuttavista siipiniekoista.
Vähemmästäkin mieli kevenee,
sielu aloittaa tanssinrytkeen
ja huojuttaa koko kehoa.
Vain silminnäkijöiden varalta - koipia soukemmalla -,
ei päästää villiintymään;
saattaisi muutoin meno äityä niin riettaaksi,
että päättyisi pian Pyykkituvan Uutisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi