TAUTi

TAUTi

Älä puhu,
älä sano mitään;
ota jalat allesi ja kävele yksinäisyyteen.

Talsi niin pitkälle,
Timbuktun taakse - vaikka pippurille saakka -,
että tunnustat hiljaisuuden.
Se tulee - liimautuu sinuun;
kosminen voima.

Tunnistat sen mystisen kiehtovan hengityksen,
tunteen joka tunkee sisällesi,
älä pidättele,
sen sijaan sitä vastoin avaa lyyssisi ja liivisi,
riivi tikkurisi
ja anna mykkyyden suudella nännejäsi,
hyväillä kehosi kumpuja ja kaaria.

Haista se sisällesi.
Siitä vasta hyvä tulee,
väkevöityy sielusi - läikkyessään sytyttää liekin,
niin eläväisen, niin ilmiin,
että tartuttaa muitakin.

Tuota tautia on mukava levittää,
siitä kärsiköön vaikka kokonainen heimo ja kansa,
on se sen ansainnut sanojaan pidättämällä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

LÄHETÄ TÄSTÄ ystävällesi runo!