PiLVEN RYKÄiSY
Sielu loikkaa tulen taikapiiristä aukiolle,
tanssii väkevän lumitanssin talven synnylle
ja eikös yhen äkin taivaissa aukaista säkki;
kaikki talven lumitarvike varistetaan tulemaan.
Sihahtelee tuli kuin kiuas pyryä niellessään,
mutta kun tervaisesta torkosta voimansa saa,
niin eläväisen henkensä säilyttää.
Saunamainen olo,
lauteina täysin palvellut kelon raato,
seininä kilpikaarnaiset aihkit kokkokansan pesälatvoin,
kattona martaisen kuun harmaa taivas.
Sulassa sovussa sieltä vintiltä valuu ehtymättömänä
viti, nattura ja höyty,
utukka, hauhto, hiere, siukale sekä hiutale,
kuin myös liude, huove, rääpäkkä, ypyli että höttö;
ynnä kaupantekijäisinä räntäle.
Sen verta naurattaa tuo pilven rykäisy,
vaikkei ketään ole kuulemassa,
ehken luojaa lukuunottamatta,
että lakkapäissä ei lumi pysy vaan ripisee mannulle,
tasoittuu huovaksi kontiaisten maailman ylle.
Kyllä passaa tälle kuksaa kohottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi