sunnuntai 5. lokakuuta 2014

PiRUETTEiLUA


PiRUETTEiLUA

Jokaisen kuolevaisen pitäisi kokea
jossain elämänsä vaiheessa veden jäätymisen Zen,
sinfonia talvelle.

Muille tyypeille se ei niin välttämätöntä lie,
ainakaan ensisijaista;
heillä kun tuntuu yleisistä puheista päätellen
olevan tähdellisempääkin tekemistä
kuin ihailla jäätymisen ihmettä.

No sen verta takaisin kuitenkin,
että ehkäpä heidänkin - siis eikuolevaisten herkimpiä,
osaisi sykähdyttää jään mystinen laulu,
kiristyvän pakkasen kuulaana yönä - tyvenessä,
muun elämän ollessa aloillaan ääntä pitämättä.

Ehkäpä se tempaisisi nekin kuulijansa
ankaraan tansiin kierälle,
jumalattomiin piruetteiluihin, liplakkeihin
ynnä kaksois-salkkoveihin,
muusta monimutkaisuudesta puhumattakaan.

Ja mikä olisi se näky;
kuolevaisten ja kuolemattomien karnevaalihumu
sumun seassa kuvastimena kiiltelevällä jääkannella.

Äänimiehenä itse ankara Luonto.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi