KORVAPUUSTi
Ujellusten välissä pisteliästä hiljaisuutta,
aalto käy rantaan - santa ei välitä,
kääntää toisen poskensa,
siloutuu jokaisella suudelmalla.
Mykkyyttä lykätään porstuan rappusilta kiljaisulla;
kotivuoren seinä hymyilee suu vehnäsellä,
kaiku diskuteeraa norjaksi.
Tuuli etsii uuden vapaan suunnan ja käy puhkumaan;
tasaista soittoa kaikilla puhaltimilla.
Soolot moniläpiöllä läpipihiön tukemana;
semmonen konsertti tämä tällä kertaa.
Tuttua, tuttua.
Sisäpiirissä,
mutkis törähtelee jassia salongissa,
Gusse Rössikö lienee - vaiko Lisa Simpson,
mutta pehmeän vuolaasti loruaa baritoni.
Viissatanen Trolla humisee honkaa ahmien,
kesäillan lämmintä - vinkasta ei tietoakaan;
kuuma kaakatus posliinissa.
Sielu karkaa kirjastoon - uppoaa Simonidekseen;
suklaan tuoksu saa eetoksen lentoon.
Korvapuusti - se sulaa suussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi