torstai 17. huhtikuuta 2014

TÖ RUNO


TÖ RUNO

Sanojen useinkin monitahoiset sillat
piirtyvät upeina apeiden arjenpilvien takaa,
jos vain viitsii katsoa.

Kuvastuvat tasaiseen,
pääsääntöisesti valjuun tolaan etevinä ketjuina
ja se väri, väritys ja väristys,
se tulee vasta rakenteen käsityksen myötäleessä;
oivalluksen ensiaallon puistatuksen jo ohimentyä,
vasta hykeryttävän kutittavan tunteen käydessä
vokottolemaan sielua riettaaseen haihatteluun.

Värit näkyvät,
ilmestyvät tyhjästä niille kutka tahtovat nähdä;
huvittavat särön ja harmonian hulluna sekamelskana.

Äkkäämisen tuottama tunne,
sanan syvimmän olemuksen,
sen sisältämän viestin käsittämisen käsittäminen;
sielun kutituksesta herkistyneisiin leikillisiin mieliin
se menee kuin häkä.

Oneisiin ei uppoa,
näiden teflonien pinnoilta värittömäksi jäävät sanat
valuvat pisaroina läteiksi virastojen linoleumeille;
koleerisen naurun saattelemina:
"Osta uusi arpa!"

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi