RÄPiSTELYÄ
Punastuneen taivaanrannan taustalla
tummaa uhkuvat pillastuneet pilvet möyryävät,
pusertuvat alvariinsa uuteen muotoon;
kuin pursottimesta tursuten.
Luovat uhkakuvia.
Yksinäinen kurki viipottaa ilmapiirin halki,
parkuu onealla äänellä huhtikuuta,
soimaa katkerana valintojaan,
mutta keskittyy sitten olennaiseen
kun on vähällä liihottaa työtöntä tuuliviiriä pahki.
Viiri leuhahtaa ilmavirrasta,
pyörähtää muutaman kerran akselissaan,
eikä osaa sen kummemmin kertoa mistä puhaltaa;
vai puhaltaako yleensä mistään.
Sen ilme muistuttaa säikäyttämällä herätettyä rahvasta.
Vastaavan tempun näin viimeksi tehtävän
naapurin lentävällä Jas Gripen silitysraudalla;
tämä nykyesityskin sai sen verran hätkähtämään,
että nostin laiskuuteen totuttamani persuksen
ja loikkasin kuistin kaiteelle ihmettelemään mokomaa.
Jos taiteilija olisi ollut palokärki, kirves tahi meteoriitti
olisin huolestunut enteestä todella
ja kirjoittanut sille kauttakulkuluvan rantteen poikki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi