LUMiSOTA
Lumiriite laskeutuu kuin uni uupuneen humeettiin,
raskaana - mutta niin höyhenen kevyenä,
että sitä tuskin huomaa,
ennen kuin se kastelee ihon sulaessaan.
Valaistuminen tapahtuu sillä hetkellä
kun väsynyt käsi pudistelee lunta kyynärvarsilta,
kun rappuharja muuttuu luudaksi,
siloinen varsi karhean muhkuraiseksi oksaksi.
Takaumat - nuo oudon kiihottavat,
unen ja valveen rajatilan kaltaiset viehkeät,
ne ottavat vallan;
haikea Suru Voitto - melankolian asiamies kiiruhtaa
pyytämättä tilanteeseen ja vain on.
Näkymä lumisella rantteella muuttuu
parhaiden kuva-ajojen tapaan unimaiseksi,
kuvajaiseksi menneisyyden tunteidenkuohunnoista.
Lumiukot nousevat kinoksista kuin sienet sateella,
jyleät lumilinnoitusten muurit vyöryvät päin,
kaartuvat hurjina ylle.
Luolien mustat suut hohottavat uhkaavina
ja soturit lumisen kummun kahtapuolta
ovat aseistettuina lumipalloilla kiirestä kantapäähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi