sunnuntai 1. syyskuuta 2013

RENASCENTiA


RENASCENTiA

Aamunkoihin heräävä huomen,
orastavat valonsäteet leikkivät,
leikkaavat toisiaan kasteisen odelman yllä joka taholle;
ävär on kristallien kirjoma vehryt matto,
reunoillaan yöpakkasen huurruttama korteaita.

Niin hereä näkymä että!

Oitis uksesta ulos astuttaessa lyö yhä ällikällä
vaikka kaikki pitäisi olla jo kertaalleen nähty.
Vaan ei - orastava syys jaksaa aina yllättää
ja jok'ikinen kerta housut kintussa.

Syksyn veres kuulaus,
keskellä ummentunutta maailmaa se on kuin eliksiiriä,
haaveksijoiden salaperäistä taikalääkettä,
nuorennusvettä ikuisesta nuoruudesta haihatteleville.

Ei muuta kuin elämisvaatteiden riipiminen hiiteen
ja sukellus raikkaaseen äpärikköön;
kierimään rypyt ja ahava pois.

Se on uudestisyntymistä kun ailakset haihtuvat
ja voi ajeerata jälleen kuin nuorna konsanaan.
Rakennemuutokset ja kestävyysvajeet jäävät
ruskan varistamien lehtien alle maatumaan;
muuttuvat pahkeiset martaaksi talven lumien alla.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi