DiVETYMONOKSiDi
Suivaantua on niin suloisen makea sana;
oikein ääneen naurattaa,
siitähän punoisi kenties vaikka kelpo runon.
Vaan mihinkäpä suivaantua,
jos elämä on ranttalissaan,
eikä aina jaksa edes sataakaan,
jotta siihen takertuisi suivaantumaan.
Ja miksi sitä ylejäänsä veteen suivaantuisi;
länsimaisen hapatuksen mukaan
ihminen on pääosin divetymonoksidia itsekin,
sen tunnustaa kuulema jo Ihmemaan tiedemiehetkin.
Vettä tässä sitä paitsi tahtoo latkia janoonsa itse kukin,
vaikka panemalla pantu olut tuntuukin nykynäkymin
vievän sijaa vedeltä juomakulttuurissa.
Se hieman suivaannuttaa - ei kuitenkaan tarpeeksi.
Tietysti vesi on märkää - joskus kylmää väärään aikaan,
se nyt hieman - mutta kun se kuitenkin on totta,
niin ei tässä siihen helly sen vertaa,
että noistakaan syistä suivaantuisi.
Tosiasiat on tunnustettava, hyväksyttävä
ja elettävä niiden kera - jos muuta ei voi.
Ei niihen passaa suivaantua.
oikein ääneen naurattaa,
siitähän punoisi kenties vaikka kelpo runon.
Vaan mihinkäpä suivaantua,
jos elämä on ranttalissaan,
eikä aina jaksa edes sataakaan,
jotta siihen takertuisi suivaantumaan.
Ja miksi sitä ylejäänsä veteen suivaantuisi;
länsimaisen hapatuksen mukaan
ihminen on pääosin divetymonoksidia itsekin,
sen tunnustaa kuulema jo Ihmemaan tiedemiehetkin.
Vettä tässä sitä paitsi tahtoo latkia janoonsa itse kukin,
vaikka panemalla pantu olut tuntuukin nykynäkymin
vievän sijaa vedeltä juomakulttuurissa.
Se hieman suivaannuttaa - ei kuitenkaan tarpeeksi.
Tietysti vesi on märkää - joskus kylmää väärään aikaan,
se nyt hieman - mutta kun se kuitenkin on totta,
niin ei tässä siihen helly sen vertaa,
että noistakaan syistä suivaantuisi.
Tosiasiat on tunnustettava, hyväksyttävä
ja elettävä niiden kera - jos muuta ei voi.
Ei niihen passaa suivaantua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi