EHTYVÄT SANAT
Tämä talvi maalaa erinomaisen kauniita kuvia,
mitä keväämmäksi hivuttaudutaan,
sitä romanttisempi ilme on asetelmalla;
oikea wanhan kansan lumitalvi
kaikkine asiaan kuuluvine stereotypioineen.
On räystäiden yli valuvat muotoillut kinokset,
puraan alut - vähäpätöiset nystyt auringon puolella,
hangessa orastavat kulveet,
huterot kolot ensimmäisten pisaroiden syövyttäminä.
Jokaisen aidanseipään nokassa valkoinen tupsu
sinistä taivasta vasten;
jyleän aihkin lakkapäässä tykkyhattu,
halkopinon päällä läpileikkaus kaikesta sataneesta.
Maallinen mantu kuin piirtämätön taulu,
kuin laulu ilman sanoja.
Siinä viimeisimpänä kerroksena - kimaltelevana runona,
pakkashuurusta syntynyt hereä hauhto,
jossa juoruava jälkivana - oodi repolaiselle,
vemmelsäären loikkiessaan tupsuttelema,
joskus heräävän aamun varhaisina tunteina retkillään.
Ja taivasta poraavat piiseistä nousevat valkoiset vanat.
Ehtyvät katsojan sanat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi