HARMiSTUS
Sanojen asettelemisen kiima on piinaava,
jossakin tilanteessa riesa;
oikea furor poeticus.
Alvariinsa,
lähes kaikkialla kiirivässä elinpiirissä,
kuulee alati hienoja sanapareja;
upeita äänellisesti yhteensointuvia,
rytmiltään nappiin istuvia.
Yksittäisiä myös - oudon kummia, kiehtovia,
jotka jäävät räytämään mieltä niin,
että kotona on heti asetuttava tutkimusmatkalle
Ne sukeltavat esiin mitä kummallisimmissa tilanteissa,
eikä niitä siinä oitis - syystä tai toisesta,
voi läheskään aina alkaa sorhaamaan paikoilleen.
Harmistus on suuri
kun kaikkea ei voi kaiken aikaa tallentaa muistiin
ja viiden sekunnin päästä jo
tuuli on huuhtonut hienon yksityiskohdan tipotiehensä.
Jäljellä on vain kynsien pureskelua
ensimmäisiin niveliin saakka.
Jos ennen oli köyhillä runoniekoilla puutetta kynistä
ja paperista,
niin nykytekniikalla kynsistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi