OTOLLiNEN
Eilenissä;
reilu tusina valkopyllyisiä hanhenroikaleita
lensi kuorossa pohjoista kohden.
Kipitin jängältä pounikkoa pitkin saajon kivelle
ja niille koordinaatteja kiljumaan;
ei kääntyneet,
vaikka ikääntynyt homo sapiens huiskutti perään.
Itsepäisiä nokkavia pirulaisia - honk-honk.
Toilaustani seurasi vallantieltä
saksalaissomisteinen pariskunta,
joka otti valokuvia minusta kurkkuäänillä höystäin.
Kaipa ne pian jossakin naamakirjan sivullaan
ihmettelevät muiden germaanien kera
kummaa hulluksi tullutta lettipäistä poroa
hyvin oudossa maassa.
Ruska jatkoi yltyvää sikiintymistään;
ihastelin kyltymättä - ihan silmissä värit lisääntyi,
syy ja vika pilvipoudassa,
joka vain vaihteli valonmäärää osaamatta päättää.
Otollinen - se joutilas harkittu tuokio tuulettaa sielua
tuoksuvan suon laidassa.
Kuulaassa valossa;
aajeiden silmät mustina pistävinä
kuvastimissaan pilvien somia asentoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi