LENTÄJÄiN POJAT
Surullisia kaihohuutoja niitun täydeltä,
isojen lintujen lentoonlähtöharjoituksia;
tasajalkaatanssi,
hienovarainen vihje ensimmäisistä syksyn oireista
viuhuvien siipispankkojen suhistessa.
Lentoonlähdön oivalluksen viaton riemu,
mykkä ensimmäinen hutera kaarros,
taivaanpiiriä halkova ärrävikainen kirrrrkaisu toisella
ja sitten kaikki vaan;
yhtä lentämistä.
Wimmaisen riekkuvaa lentämistä
määrätietoisen päätäpahkaa umpimähkään.
Lentäjäin pojat lentämässä,
kateuden haikea viilto katsojan rinnassa,
myrtynyt mieli - nielaistu terävä kieli.
Näin on ja pysyy,
tyytyminen siihen että,
näkijän raskaat jalat tiukasti maassa - ikuisesti.
Hyväksymisen omaksumisen sisäistämiseksi
on kaivettava sielu kämmenelle
ja näytettävä sille kädestä pitäin asian oikea tola.
Vain siten saa lentoon pääsemättömyyden sovinnon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi