maanantai 20. helmikuuta 2012

PUSKURi


PUSKURi

Harppaus pehmeän sekaan - yritystä väistellä,
pujottelemista hiutaleiden välissä parhaansa mukaan,
niin että niille kullekin jää tilaa laskea sijalleen.

Tantereeseen ehättävien kiiru näkyy
myllerryksenä pihalyhdyn kelmeää valoa vasten,
sillä huomen on vielä muutaman tunnin päässä
ja läpikuultavuus siis vajaa kokonaisuuden kannalta.
Kuitenkin kaunis ilmiö jos sen kuulisi lasten suusta
talonmiehen eitä vastaan.

Otan suinpäin haastetta sarvista,
ryntään yksikätisen taisteluun lumivyöryä vastaan
rintalastaan tuetulla työntimellä.
Jyrisen pyryssä itsekseni.
Vain telaketjut puuttuvat.

Kuin vallantiellä koliseva aura pusken jälkeä,
joka oitis peittyy takanani vaippaan.
Peruutus - uusi tuskainen pusku puskan juureen,
juuri silatun tilalle ryöppyää erkkerin lipalta uutta;
tilanne vakaasti entisellään.

On kuitenkin tyven ja annan pyrylle anteeksi lopun.
Pidätän hopun tyystin,
nojaan yhä puuskuttain puskimeen
kun päätös kohveesta syntyy.


Oh-show-tah hoi-ne-ne

2 kommenttia:

  1. Tunnelma hyvin konkreettinen, kuvauksna on hieno. Ja olet lempeäkin, annat hiutaleille tilaa laskeutua.

    VastaaPoista
  2. Kaari3*lle:
    Tänksis, lempeä olen hyvinkin kauniiden hiutaleiden suhteen.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi