torstai 29. syyskuuta 2011

MYKKiÄ LAHEiTA TiHKUJA


MYKKiÄ LAHEiTA TiHKUJA

Syksyn pehmeä ote ruskan jälkeen,
hetkinä ennen talven tuloa,
mykkinä laheina tihkuina;
ei kohinaa, ei syöksytorvien onttoja valumia.
Aivan kuin se ujostelisi vastata tunteisiini.

Kosteaa,
kun astut kuistilta rantteelle,
kasvoilla heti lehmän kieli;
maahan saakka ulottuva läpinäkyvä pilvi suutelee,
kastelee läpikotaisin kaiken olevaisen.

Entä puolesta ehtoosta taittuva hereä hämärä,
siimes joka päivä päivältä antaa varhemmin periksi
säkkipimeän suhteen.
Mystisesti se panee kaipaamaan elävää tulta,
liekkien valaisemaa hirsiseinää,
häilyvää varjojen tanssia.

Ja siellä - mustan onean takana;
jossakin vielä kaukana aavoilla - valtamerten yllä,
kokoontuvat jo kiihkeät tuulet yhteisiin palavereihin,
puhkuvat toisiinsa intoa ja hurjapäisyyttä,
kunnes vihdoin päätyvät suunnasta yhteen mieleen.

Päivän pituudessa hävitään jok'ikinen päivä,
aina auringon syntymäpäivään saakka.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

8 kommenttia:

  1. Mie huomaan usein,
    jotta mun tukkani on littee,
    kuin lehmä ois nuolassu... =)

    VastaaPoista
  2. Pimeys tuo valon kaipuun.
    Lämpimän hehkuisen läikehtivän.

    Luetuttaa uudelleen kiihkeiden tuulien palaverit, sanoissa ja sanomassa niin kiehtovaa.

    VastaaPoista
  3. Unalle:
    Mikä/kuka parturi leikkaa litteitä tukkia?

    Liplatukselle:
    Tänks!
    Palaverit on ensin ja sitten puhalletaan.

    VastaaPoista
  4. Ihan kuin olisin hiipinyt paikalle, ennen kuin tulinkaan. Mikä lie etiäinen olen...

    VastaaPoista
  5. lahea, rante ja onea, aavistan kaikki merkitykset, hienoja sanoja. Runsas runo josta riittää ammennettavaa :-)

    VastaaPoista
  6. Usvalle:
    Taisit tulla...

    Särkiälle:
    Pehmeä, piha ja kolea;kolkko - wanhoja hyviä sanoja kaikki tyynni.
    Jotenkin - runossa pitää olla sisältö, ei pelkkiä sanoja.

    VastaaPoista
  7. Saan tunnelmasta hyvin kiinni. Sitä vaan jäin miettimään, että onko ruskanjälkeinen syksy pehmeä? Minä koen sen hirvittävän kovana, tämä ruska-aikahan on ihanan pehmeää. Marraskuuta ei pehmennä kuin kuppi kaakatoa viltin alla. :)

    VastaaPoista
  8. Johannalle:
    Ruskan jälkeen varisseet lehdet muuttuvat ensin tihkusateessa pehmeäski matoksi, sitten ensipakkasilla rapeiksi lastuiksi.
    Kaakatus - juomista ylevin peiton alla tai päällä.
    Tänksis.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi