sunnuntai 7. elokuuta 2011

SATTUMA


SATTUMA

Heinäkorret taipuvat kevyessä virissä somasti,
lainehtivat vakaina aaltoina jänkämeressä,
pari pitempää keinahtelee vuorotahtiin.
Niiden liike täyttää harmonian
vaativimmatkin määreet kuin vettä valaen.

Ajatus yhtyy sieluun,
muodostaa kuvan ja käsitteen
jonka mielikuvitus täydentää, muokkaa ja maalaa.
Silmänilo syöpyy sisimpään lähtemättömästi.

Hiljaisuus valuu korvakäytäviä myöten,
hipaisee kuuloluita ja on sisällä.
Aistimus.

Se on hereä tunne jonka voi aistia kaikilla aisteilla
kun seisoo elokuisen jängän takana sunnuntaiaamuna,
katkenneeseen kelotynkään nojaten jäkälämatossa;
käsi poskella haikeasti tuijottaen taivaanrantaa.

Kaikki on kohdallaan.
Jok'ikinen risu ja korsi, oksa ja heinä,
puron lirinä kivenkoloissa, jäkälämatto karikkeessa.

Ei mitään ihmisen laatimaa sääntöä,
ei yhdessäkään ojennuksessa.
Kaikki kaunista sattumaa.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi