sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

ME REPPANAT


ME REPPANAT

Kihisevä sade ripisee kasvoille
leuto puhallus on saanut pitävän otteen talvesta;
selkä on taittumassa - surullinen tuuli tanssii.

Menneen ikävöinti, kaiho ja haikeus,
kurkottaa ujosti päätään
kokemusten karaisemassa humeetissa.

Joka tapauksessa,
kiihtyisipä talvi nyt vielä tuota tuonnempana
minkälaiseen rynnistykseen tahansa;
tuhon siementä kylvetään par'aikaa,
kostea uutuus syöpyy syvälle sevän läpi.
Lämpöenergia muuttaa lumisokerin rakenteen.

Yöpakkaset tuovat lapsuuden riemut esiin,
hankikannolla vaellettiin sinne minne ei sivakoimalla
viitsinyt umpisella lähteä.

Pitkiä, pitkiä matkoja potkureilla, pyörän remoilla;
uhkarohkeasti me reppanat.
Oikein hyvän kodin lapset mopoilla.

Joskus henkensä kaupalla
kun etupyörä varoittamatta hangen läpi
ja itse turvalleen karkeaa sevää vastaan.
Naama raamuilla kuin ilveksen kera kisan käynyt.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

2 kommenttia:

  1. Auringonpalvonnan aikaa hankikannolla, lapsuuden ajan riemulla! Vapaana on umpihanki. Näin se on!
    vatukka

    VastaaPoista
  2. Vatukalle:
    No tuota herkkua on kyllä piisannut pari päivää.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi