sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

SAMA KASVAVA JÄTTiLÄiSKUU


SAMA KASVAVA JÄTTiLÄiSKUU

Punainen aurinko helottaa kannella,
mikään ei ole enää koskaan samalla tavoin ennallaan,
talot kumollaan, maa ammollaan kipeitä haavoja,
henkensä pelossa rikottuja kaavoja;
tuskastuneena etsitään tuttuja elossa.

Ounastellaan aavistellaan missä lounastellaan,
ennustellaan arastellaan entä kussa asustellaan,
saati riiustellaan armastellaan.

Ripeitä toimia,
uusia voimia virtaa paenneen veden sijaan
taajaan asuttuun maahan.

Kaukana,
kaukana tunturin kiireltä katsoen inhimillinen hätä,
mutta sama kultainen kehrä - verettömänä.
Sama puuntava taivas, sama kasvava jättiläiskuu.

Mutristuu suu ja mykistyy - eetos typistyy,
otsa rypistyy
kun kuulee lukuja;
siellä miljoonat unelmat murskana.

Meillä käynnissä vaistojen taisto,
ken vallan kahvassa vahvassa lamassa.
Maa muuten pystyssä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi