TiLALLiNEN
Rönnkvisti oli tilallinen, ei pieni eikä suuri, somimoilleen siltä ja väliltä. Viisi kantturaa ometassa, hevoinen, sika ynnä erinäinen katras lampaita sekä liuta penikoita ja hehkeän verevä, hyllyvä muori, sellanen joka on aina mielessä, siinä mielessä, yöllä ja päivällä.
Viljelysmaita ei ollut kovin suuresti, sen verta vain että ilman kauppiasta sai elävien rehut korjuulle ja korjuulle oli tälläkin kertaa penikkalauman kera lähdössä. Vain haulikkoa tuo nyt sorhasi siinä selkäänsä. Heinätöille?
Rönnkvisti oli tilallinen, ei pieni eikä suuri, somimoilleen siltä ja väliltä. Viisi kantturaa ometassa, hevoinen, sika ynnä erinäinen katras lampaita sekä liuta penikoita ja hehkeän verevä, hyllyvä muori, sellanen joka on aina mielessä, siinä mielessä, yöllä ja päivällä.
Viljelysmaita ei ollut kovin suuresti, sen verta vain että ilman kauppiasta sai elävien rehut korjuulle ja korjuulle oli tälläkin kertaa penikkalauman kera lähdössä. Vain haulikkoa tuo nyt sorhasi siinä selkäänsä. Heinätöille?
Emäntä jäi taloustöille. Olisi kerma separoitava maidosta eroon, jo erotettu kirnuttava ja kokkelikin laitettava alulle. Samaan syssyyn oli tehnyt eineen niitulle lähtijöille ja vielä puolipäivänen olisi valmistettava koriin sitten päivemmällä vietäväksi.
Rönnkvisti oli jo lavitsalla tukkinut kättä yöpaidan alle aamunkoissa, mutta sitten äitynyt rykimään ja siihen se sitten oli sillä kertaa jäänyt. Oli kapassut pystyyn ja lähtenyt porstuan rappusille piippuaan lataamaan että saa henkiriepunsa kulkemaan.
Ei siinä mitään - sellaisessa kopeloinnissa. Kuumat oli veret rou'allakin, vilkkaasti vilisti hormoonit pitkin suonenseinämiä, vain hitaasti oli se alku tehtävä, käynnistyminen ei ollut Rönkvistin tapaista leimahdusta.
Rönnkvisti oli jo lavitsalla tukkinut kättä yöpaidan alle aamunkoissa, mutta sitten äitynyt rykimään ja siihen se sitten oli sillä kertaa jäänyt. Oli kapassut pystyyn ja lähtenyt porstuan rappusille piippuaan lataamaan että saa henkiriepunsa kulkemaan.
Ei siinä mitään - sellaisessa kopeloinnissa. Kuumat oli veret rou'allakin, vilkkaasti vilisti hormoonit pitkin suonenseinämiä, vain hitaasti oli se alku tehtävä, käynnistyminen ei ollut Rönkvistin tapaista leimahdusta.
Sillä kun oli isännällä sellanen pikku puute tahi vaiva. Oli liian herkkä. Tursusi ennen aikojaan ja jos joutui emäntää pitemmän tovin lämmittämään, niin saattoi nuukahtaa niille töilleen ja kuorsasi pian täyttä häkää.
Asiaan oli paneuduttu jo kuuden lapsen verran, mutta vielä vain vaivasi tilallista tuo sama nuorten miesten vaiva.
Muuanna ehtoona oli sitten heinäsaunan lauteilla löylyteltyään ja sittemmin porstuan penkillä viilennyksessä pohtinut että asia oli sen verran mielenkiintoinen ja tähellinen yhteiskuntarauhankin takia, joten joku muu uusi konsti olisi ehdottomasti löydettävä ratkaisuksi tähän tolaan.
Niinpä sitten illemmalla kun vunukat oli saatu jo vällyn alle ja oli sipipuheiden aika, esitteli Rönkvisti emännälleen uuden kokeilun reunaehdot, muotoseikat, toimenpiteet sekä tavoitteen lopputulemaksi.
Sovitiin että Rönkvisti ottaa heinäpellolle lähtiessään mukaansa lankapiippuisen Husqvarnansa ja kun SE hetki tulee, roimasee paukun ilmaan sekä lähtee täyttä hoppua hilpasemaan emännän tykö. Penikat jääkööt haravoimaan ja telmimään. Emännän on tultava vähintäänkin porstuan rappusille vastaan, nostettava hameet korville jos ei vieraita tai kyläläisiä näytä olevan tulemassa tietä myöten.
Asiaan oli paneuduttu jo kuuden lapsen verran, mutta vielä vain vaivasi tilallista tuo sama nuorten miesten vaiva.
Muuanna ehtoona oli sitten heinäsaunan lauteilla löylyteltyään ja sittemmin porstuan penkillä viilennyksessä pohtinut että asia oli sen verran mielenkiintoinen ja tähellinen yhteiskuntarauhankin takia, joten joku muu uusi konsti olisi ehdottomasti löydettävä ratkaisuksi tähän tolaan.
Niinpä sitten illemmalla kun vunukat oli saatu jo vällyn alle ja oli sipipuheiden aika, esitteli Rönkvisti emännälleen uuden kokeilun reunaehdot, muotoseikat, toimenpiteet sekä tavoitteen lopputulemaksi.
Sovitiin että Rönkvisti ottaa heinäpellolle lähtiessään mukaansa lankapiippuisen Husqvarnansa ja kun SE hetki tulee, roimasee paukun ilmaan sekä lähtee täyttä hoppua hilpasemaan emännän tykö. Penikat jääkööt haravoimaan ja telmimään. Emännän on tultava vähintäänkin porstuan rappusille vastaan, nostettava hameet korville jos ei vieraita tai kyläläisiä näytä olevan tulemassa tietä myöten.
~~~~~~~~~~~~
Tämä aamu vaikutti pirtissä huhkivasta emännästä siis lupaavalta. Rönkvisti oli
nakannut lähtiessään haulikon selkään ja iskenyt silmää. No tietty, sellainenhan jo alkaa kuumentamaan kun kummallakin oli yhä yhtä vakava ote helmanaluspuuhiin, sikäli mikäli...
Voi oli parahultaisesti kirnuttu ja liinan alla lepäämässä. Samoin oli kokkeli saatu herasta erotettua ja kiuluun pistettynä.
Oli pöytää pyyhkimässä kun kuulee haulikon pitkän jysähdyksen. Jo syttyy puna sukkelaan emännän poskille. Alapäästä juilauttaa mukavasti kun vilkasee seinäkelloa. "Vartti sillä menee, vaikka kuinka hopulla...", tuumii itsekseen ja kapsahtaa pikemmiten kahareisin puuhevosen selkään.
Pistää silmät kiinni ja alkaa keinumaan, rynnistää aikamatkalle kihlajaisaikaan ja nuoruutensa kiihkoon. Raottelee väliin silmäluontaan jotta näkee viisareiden kulun.
Kun aika koittaa, nousee kiihtyneenä, nakkaa siepakat jaloista, kaatioita ei kesällä tarvitakaan maalla, joten ne ovat piirongin lootassa omalla paikallaan.
Nostaa hamettaan ja sipsuttelee permannon yli ovelle ja siitä porstuaan. Kaappaa mennessä konttorista kaljapäälarin sangasta sekä peltimukin ja pujahtaa porstuan rappusille.
Asettelee päälarin hållille, humpsauttaa helmat kainaloon ja istahtaa ojentautuen hajareisin ylimmälle rapulle, sekä sulkee silmänsä.
Jo kuuluu puuskutus, emännän sydän läpättää, kusiaiset vilistävät pitkin selkäpiitä. Tallin nurkan takaa puhaltaa Rönkvisti Huski kourassa. Nyt jo kuultavasti sadatellen kuni ehättää ja on heti kohta hameet korvissa rapulla rojottavan emännän edessä:
Nostaa hamettaan ja sipsuttelee permannon yli ovelle ja siitä porstuaan. Kaappaa mennessä konttorista kaljapäälarin sangasta sekä peltimukin ja pujahtaa porstuan rappusille.
Asettelee päälarin hållille, humpsauttaa helmat kainaloon ja istahtaa ojentautuen hajareisin ylimmälle rapulle, sekä sulkee silmänsä.
Jo kuuluu puuskutus, emännän sydän läpättää, kusiaiset vilistävät pitkin selkäpiitä. Tallin nurkan takaa puhaltaa Rönkvisti Huski kourassa. Nyt jo kuultavasti sadatellen kuni ehättää ja on heti kohta hameet korvissa rapulla rojottavan emännän edessä:
"Tiällä se vuan akka rötköttää porstuan rappusilla hammeet korvissa
ja saunan saatana pallaa ilmiliekissä!"
ja saunan saatana pallaa ilmiliekissä!"
Oh-show-tah hoi-ne-ne
....
....
....
hello my friend! warm greeting ^^!
VastaaPoistayour blog looks nice 0_0
by the way,
if you need to find unique fonts, you can go to our website.
best regards;