keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

KOULUTETTU LUKKi


KOULUTETTU LUKKi
 
Onea, sinne tänne ailahteleva tuuli
huuhteli ukkosmyräkän jälkeistä kylänraittia.

Rytinät oli käyty läpi, tanner tärähdellyt
Ukon vasaman iskettyä wanhasta muistista
läheisen vaaran lakeen - jyleään aihkipuuhun,
pirstoen sen tuhannen pillun päreiksi saunaihmisille.

Yö oli saapunut kylään oiwallisen täsmällisesti,
tarkalleen perinnetiedon mukaan,
tuoden muassaan kalvakkaan hämärän;
sydänyön hetkeksi - ajan seisauttaen,
sillä joskus on lukinkin saatava seittinsä punoa,
harmaantuneen, koirankaulalle salvetun nilin nurkasta
vieressä nariseviin, toisiinsa kietoutuneisiin kuostoihin.

Se oli varma - ikimuistoinen saalistuspaikka,
satojen, kenties tuhansien lukkipolvien geeneissä
siirtyneenä aina uusille ja uusille yrittäjille.

Seitin rakentumista tutki hummausmatkalta palaava
siltainsinööri Pärsselson kateudesta myrkyn vihreänä.

Sulki silmänsä ja toivoi näkevänsä juuri sillä hetkellä
Caterpillarin kokoisen tahi hivenen suuremman,
sillanrakennukseen koulutetun lukin lykkäämässä
sadan millin paksuista seittiä peräpäästään joen yli.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

2 kommenttia:

  1. Jo vain sie olet saanu komian salaman kiinni. Täällä ei ole moista nähty naismuistiin, eikä vettäkään ole satanu. Kaivo kohta kuivuu, mutta hiki ei taida kuivua ollenkaan.

    VastaaPoista
  2. Sannalle:
    * Joku muu; "Wolffix".
    * No eipä täälläkään pahemmin salamoi ja möykkää.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi