tiistai 22. syyskuuta 2009

iLOiNEN SEKAMELSKA


iLOiNEN SEKAMELSKA

Selkosia vavisuttavat tyvenet tuokiot tuulien välillä.
Wäkevien pyörteiden pölläyttämät lehtisuppilot
leijuvat mantuun työnsä tehneenä.
Hyvin.

Kallas on kirjavanaan,
ylt'ympäriinsä, sikin ja sokin;
kuolinkamppailusta väriseviä värikkäitä lehtiä.
Iloinen sekamelska.

Kuolema on hiljainen ja kalmot sävykkäitä,
sulautuvat viereiseen väriin.
Taivaanrannanmaalarin unelma.

Ne saavat höyhenen keveän valkoisen linnikon ylleen
ja aloittavat maatumisen
kun ensimmäiset utukat rohkaisevat itsensä,
heittäytyvät leijumaan pilvenreunalta;
ja aloittavat hiutaleiden tanssin.

Siunausta ei tarvita,
eikä maahanpanijaisia.
Ne osaavat hyödyttää uutta elämää parhaiten.
Ilman välikäsiä.

Ajatteleva ihminen kulkee ohitse,
itse keksimissään kiireissä tohkeissaan;
rytmiä ja kiertokulkua,
taukoa ja hiljaisuutta huomaamatta.


Oh-show-tah hoi-ne

7 kommenttia:

  1. Komiaa on! Taitaa olla tämän syksyn ruska taas värikylläinen verrattuna edelliseen syksyyn.
    vatukka

    VastaaPoista
  2. Wow, tässä runossa on ajatusta. Ja komea kuva! Mua vähän häiritsee kuvan kehykset, ne poikkeaa niin paljon sivujen hengestä ja ulkoasusta ja häivyttää herkän kuvan taustalle. Mutta nämähän on makuasioita tietenkin.
    "heittäytyvät leijumaan pilvenreunalta" - huimausta aiheuttava kielikuva :)

    VastaaPoista
  3. Vatukalle:
    No jotain sinne päin, pääosin enää maaruskaa. Koivuissa oli taas se sieni lehdissä.

    Hemmetille:
    Tänksis. Ja makuasioita niin. Niistä voi kiistellä.
    Niinhän ne hiutaleet heittäytyvät - oman onnensa nojaan.

    VastaaPoista
  4. Hienosti on roiskittu värejä. En ihmettele, jos ne etelän naiset on jonossa menossa sinne Rukalle "ruska-reissuille".
    Vaikkei se ihan Lappia vielä taida olla..
    Täälpääs on vielä ihan viheriää. Kissankellotkin vielä kukkivat tuolla eteläkärjessä.

    VastaaPoista
  5. Arjaannelille:
    * Hienostippa niin - värejä.
    * Mikähän ruska siellä oikien on oottamassa?
    * Ei se ihan Lappia vielä ole, ei sinnepäinkään, eikä Ruka ole edes tunturi, pelkkä vaara vaan.
    * Vielä tuossa meidänkin rantteella hiukan vihertää, mutta kuihtumaan päin on.

    VastaaPoista
  6. Sielläkö jo hiutaleet leijjuvat.
    Kaunis runo syksystä.

    VastaaPoista
  7. Arleenalle:
    Tänksis! Saattaapa tunturissa ylhäällä leijuakin, täällä senthän vielä maasto on syksyä käymässä.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi