tiistai 2. kesäkuuta 2009

iLTA UNi


iLTA UNi

Iltalinnun laulu sulautuu tauluun jota katselen
säyseän kymin ahteelta raukeana loikoen,
koipia oikoen.

Nuotion lämpö, savun häiveinen, hivelevä tuoksu.
Kuin kuriositeettina; musta nokinen pannu keitinselässään,
juomaan kurkistavan sarvaan silhuetti vedenrajassa.
Läsnä on lähes kaikki.

Enää kumppania vartoan.
Ulvaisun kuulin kaukaa tunturien takaa aamunkoissa.
Tulee jos sattuma ei tee tenää.

Odotan turhaan hämärää,
kultainen kurra roikkuu taivaankaarella
ja metsä sen edessä on ainoa elementti
joka himmentää saapuvan yön,
jotakuinkin edes säädylliseksi hämyksi.

Aukealla jängällä tai tunturin laella yöttömässä yössä,
aistia voi alastoman vastasyntyneen tunteen.

Siellä. Selkosessa - siellä voi kokea uudelleen,
aikuisena, omin jaloin, omin älyin ja eetoksin;
miltä tuntuu vunukasta
kun koko elämänsä äitinsä kohdussa viettäneenä
putkahtaa maailmaan joka on valolla kyllästetty.

Kairassa hälyn sijaan tyven on ja hiljaisuus.


Oh-show-tah hoi-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi