tiistai 3. maaliskuuta 2009

TUULEN SALAiSUUS


TUULEN SALAiSUUS

Sevää pitkin kierivän,
petäjän kupeesta varisseen kuoren aiheuttama ripinä
erottuu tuulenpuuskien välistä vaivattomasti
kaikista wanhoihin korviini kantautuvista,
muista puista johtuvista äänistä.

Onko sillä mitään väliä?
Ei ole mitään väliä, vastaan ja astun vastatuuleen.

En näe jären kipenettäkään pysähtyä hikisenä
tuuliselle jängälle miettimään että,
miksi täällä tuulee. Tulkoon jos haluaa...

Asiahan on aivan päivänselvä, wanha tuuli menee pois,
ja jostakin on tultava uutta tilalle samalla hopulla.
Siksi tuulee.

Jos tuulee liian sukkelaan, on puuska,
jos vitvetellen, rääseikön latvoja pitkin nuoleskellen,
on tyven tuokio tovin.

Wiluissani väsyneenä, yhä nelisen poronkusemaa,
on hikistä taivalta eteenpäin taitettavana
ja kun en kehtaisi - en edes syltäkään.
Antaisin vain kaiken olla siinä, mutta viluttaa.
Eikä koko jängässä yhtäkään tulipuuta.

Tule talvi ja ota minut kiitos.


Oh-show-tah hoi-ne

3 kommenttia:

  1. Paljonko se poronkusema on? Onkos sama kuin kivenheiton päässä?

    VastaaPoista
  2. Tuuli parka! Sillä ei ole ystävää, se kuljettaa minne sattuu, sen tupia ei arvosteta, se on arvaamaton, jne...
    Onneksi sillä on edes salaisuus!

    VastaaPoista
  3. Miinalle:
    Poron kusema on n. 2,7km!
    Ei siis sama kuin kivenheiton päässä?

    Arjaannelille:
    Onneksi niin, muuten ei tulisi mitään.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi