lauantai 31. tammikuuta 2009

ETTEi YLLÄTY JOS YLLÄTTYY


ETTEi YLLÄTY JOS YLLÄTTYY

Havahdun rummun kalvon napsahdukseen
unen ja valveen rajatilassa,
yht'äkkiä äkkäämään ketä palvon.

Sen tulimmaisessa silmänräpäyksessä olen wirkku,
täytyn ja pakahdun, minulla on nyt osviitta.
Siksi valvon.

Tästä syystä; tästä tästä,
palasin juuri kaukaisesta sinisestä Satumaasta,
tätä hämärän hetkeä varten.

Sininen kaunis emaloitu ruukku; kyllä, sininen,
täynnään kultaisia kolikoita jäi sateenkaaren päähän,
mutta merkitsin paikan.
Vedin kannallani ruksin hopeiseen jäähän.
Saatan tarvita niitä häissä.

Laskin haahden hunajaiseen tuoksuvaan mereen,
aloin soutaa vastarannan majani makuuksille.

Nyt palaan lammaswällyn alta kömpien maailmaan
ja pysähdyn kesken ylösnousun empien,
on niin hyvä olla.
Lysähdän takaisin aloilleni,
ennen kuin ennän jaloilleni.

Jysähdän laverille, kurkotan rummun ja rummutan,
päätän kertoa uutisen varhain.
Parhaalle. Ettei ylläty jos yllättyy.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

2 kommenttia:

  1. Sininen ruukku on erityisen merkittävä. Hyvä että merkitsit paikan, runo- ja unimaassa jää ei onneksi sula.
    Häitä on siis tulossa :-)

    VastaaPoista
  2. Leijonaiselle:
    Sininen on tärkeä elämän kahta puolta ja kyllä, Hiisi vieköön, kuulin jonkun puhuvan häistä.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi